Koulu on yhteiskunnan sivistysjärjestelmän ydin
Esko Kilpi kuvailee
työn tekemistä ja oppimista ongelmanratkaisuksi. Mitä ongelmaa hän itse tällä
hetkellä ratkaisee? ”Demokratian kriisiä – pyrin olemaan mukana vaikuttamassa
osallisuuden ja eriarvoisuuden problematiikkaan. Ja ilmastokriisiin
liittyvään tutkimukseen – siihen, millä tavalla siirrymme jälkiteolliseen,
post-fossiiliseen maailmaan”, vastaa Kilpi. ”Koulutuksen tehtävä ei ole enää
vain kouluttaa työelämän muuttuviin tarpeisiin, vaan koulutus on rakentamassa
yhteiskuntaa ja laajaa osallisuutta. Tämä ajatus on tällä hetkellä
demokratiassa kriisin ytimessä. Liian moni ihminen jää kehityksen
ulkopuolelle.”
Kilpi määrittelee
yhteiskunnan vuorovaikutukseen perustuvaksi luottamusjärjestelmäksi. Sitä
ylläpitää kaksi keskeistä rakennetta: teollinen järjestelmä ja
sivistysjärjestelmä. ”Koulun merkitys sekä demokratian että ilmaston kriisien
ratkaisemisessa on keskeinen. Media on pilannut mahdollisuutensa
sivistysjärjestelmän edistäjänä, koska se ei enää luo mahdollisuuksia
ymmärtämiselle, vaan hajaannukselle. Mediasta on tullut vain hälyä, joka ei
auta merkitysten jäsentämisessä”, kuvailee Kilpi.
Sivistysjärjestelmällä
on Kilven mukaan opittavaa teollisesta. Koulujen tulisi nähdä digitaalisuuden
mahdollisuudet – osallisuus, oppiminen ja jakaminen – suurempina kuin sen uhat.
Koulun tehtävä on varjella, kasvattaa ja kehittää eettistä ja moraalista kykyä.
”Oppijoita tulee tukea algoritmien yläpuolelle pääsemisessä eli siinä, että
teknologia pysyy ihmisen työkaluna – se ei ole itseisarvo, ihminen on.
Ihmisyyden tulee kehittyä samassa tahdissa kuin teknologia kehittyy ja siihen
tarvitsemme arvopohdintaa. Ihmisyyden, rakkauden ja keskinäisriippuvuuden
ymmärtämistä tulee tukea.”
Koulun merkitys on
auttaa oppijoita ymmärtämään maailmaa. Kilven mukaan koulun tulee auttaa
merkitysten löytämisessä: Koska nykyajassa merkitysten luominen on
vaikeutunut, koulun tulee auttaa löytämään totuutta tieteen keinoin.
Koulun siis tulee tukea kriittistä ajattelua. Nykyajan sivistys on myös
perinteisten siilojen ylittämistä, kuten esimerkiksi miten talous keskustelee
tieteen kanssa, tai miten politiikka keskustelee talouden kanssa. Se on
sekä tiedepohjaista ajattelua että laajemman kuvan etsimistä.”
Utelias lähestymistapa
maailmaan ylläpitää oppimista. ”Oppilaitoksia ja oppimispolkua suunnitellessa
tulisi pitää keskiössä tavoite toiminnasta, jonka kautta kasvatamme hyvän
itsetunnon omaavia, uteliaita ja elinikäisen oppimisen taidot hallitsevia
yhteistyöhakuisia ja kohtaamiskykyisiä ihmisiä”, kirjoittavat Esko Kilpi ja
Pekka Peura trilogiassaan maot.fi-blogissa. ”Uskon opettajien
oppimiseen – koulun sivistysjärjestelmällä on mahdollista pysyä digitaalisen
maailman kehityksessä mukana”, summaa Kilpi haastattelun lopuksi.
Teija Mursula
Teija Mursula
